Pänituoddâr meccikuávlu

8.5.2024
Avveeljuuvâ Kuldal láigukámppá: Tupe lii kiddâ 20.6 räi puálutorvolâšvuođâ keežild. Tivvoomtooimah olášuttojeh algâkeesist. Tupe lii väridemnáál viermikäävpist oppeet 21.6. rääjist.
destination-hero-default-alt

Tave-Lappi, Aanaar, Kittâl já Suáđigil
Vijđodâh 1821 km², vuáđudum 1991

 

Pänituoddâr meccikuávlu lii Urho Kekkos aalmuglâšmeeci (suomâkielân)Lemmee aalmuglâšmeeci koskâsii tuodâr- já vyevdikuávlust. Päniskääiđi vááimus hámášuvá Keháuáivi, Pänituoddâr já Äpistuoddâr pajosist, mon alemuuh čoheh pajaneh paijeel 500 meetterân. Meccikuávlust jotá kuosâ ordârääji, já maadâosij kuosâvyevdih mulsâšuveh tavveen pecivyevdin.

Pänituodâr lii merhâšittee meccikuávlu, mon historján lohtâseh ivnáás pajeh majemuu kyevti ihečyeđe ääigi siste. Ovdil Aanaar–Pokka-maađij rähtim Pänituoddâr já Lemmee kuávluh hämmejii oovtâ Suomâ stuárráámusâin maađijttes skaaiđijn. Kuávlun lohtâs puásuituálu historjá, stuorrâ kolleruámustem pajeh sehe maŋeláá maađij rähtim já aassâmhistorjá. Kolleruámustem ääigi Avveeljuuvâ Kuldalist lâi stuorrâ sijdâkuávdáš, mast lijjii čyeđeh ässeeh. Kollekuáivooh lijjii siämmáá ennuv ko eres aanaarliih ohtsis.

Kuávlu tipšo: Meccihaldâttâs, Luándupalvâlusah (suomâkielân).

Taan siijđo čujottâs lii aanaar.lundui.fi/panituodar.