Pänituoddâr meccikuávlu

25.9.2020
Koronavirus keežild luándust-uv lii tergâd toollâđ torvokooskâid já čuávvuđ eromâš kietâhygienia om. tuuvijn, tulâstâllâmsoojijn já hiivsigist ellimij maŋa. Meccihaldâttâs miärádâs já ravvuuh peividuvvojeh, ko almolâš koronaravvuuh šaddeh tärhibin. Keejâ lasetiäđuid já čuávu mii ravvuid (suomâkielân).
destination-hero-default-alt

Tave-Lappi, Aanaar, Kittâl já Suáđigil
Vijđodâh 1825 km², vuáđudum 1991

 

Pänituoddâr meccikuávlu lii Urho Kekkonen aalmuglâšmeeci (suomâkielân)Lemmee aalmuglâšmeeci koskâsii tuodâr- já vyevdikuávlust. Päniskääiđi váimus taheh Keháuáivi, Pänituoddâr já Äpistuoddâr pajoseh, moi alemuuh čoheh pajaneh paijeel 500 meetter. Meccikuávlust jotá kuosâ ordârääji, já máddááosij kuosâvyevdih muttojeh tavveen pecivyevdin.

Pänituodâr lii merhâšittee meccikuávlu, mon historján lohtâseh ivnáás pajeh majemuu kyevti ihečyeđe äigin. Ovdil Aanaar-Pokka-maađij rähtim Pänituoddâr já Lemmee kuávluh tohhii oovtâ Suomâ stuárrámusâin kiäinuttis skaaiđijn. Kuávlun lohtâs puásuituálu historjá, kollekuáivoi stuorrâ kurgâlem, sehe maŋeláá maađijrđähtim já aassâmhistorjá. Kollekuáivoi kurgâlem ääigi Avveeljuuvâ Kuldalist lâi stuorrâ sijdâkuávdáš, mast lijjii čyeđeh ässeeh. Kollekuaivooh lijjii siämmáá ennuu ko eres aanaarliih ohtsis.

Kuávlu tipšo: Meccihaldâttâs, Laapi Luándupalvâlusah (suomâkielân) (Lapin Luontopalvelut).

Taan siijđo čujottâs lii aanaar.lundui.fi/panituodar.