Aanaarjäävrist, suullân 11 kilomeetterid Aanaar siijdâst nuorttii tavenuortâs, lii Äijih. Suálui lii suámálii hámásâš, terkkii já kiäđgáá já paijeel 30 meetter alosâžžân uáinoo kuhás jyehi kuávlun. Äijihsuálui lii tobdosumos sämmilij pase päikki Suomâst. Tobbeen láá toollum rituaaleh ihečuođij ääigi.
Vuossâmuid miärkkumijd Äijihsuolluu uhrekuovđâšmist merkkij 1800-lovo aalgâst pappâ já Säämi totkee Jacob Fellman. Fellman čaalij, et tutkâmušmađhijnis iivij 1825 já 1826 Äijihsuollui sun kaavnâi kuovđâšm, mon njäälmist lâi stuorrâ leeji poccuučuárvih. Uási čoorvijn lijjii siäilum nuuvt pyereest, et Fellman oskoi, et uhredmeh lijjii jotkum 1700-lovo räi.
Kreeta Knossos palatsi kävnen tobdosin šoddâm brittilâš arkeolog Arthur Evans eelij Äijihsuollust mottoom peeivi keessiv 1873. Sun raportistij, et lâi kavnâm suolluu aalaa alda kuovđâšm, mon lättee lâi tievâ taavtijn já mon njäälmi peht lijjii asâttum poccuučuárvih peliriggee háámán. Neljilov ihheed määđhis maŋa Evans muštâlij, et lâi uáinám kuovđâšmist meid ulmuu, kuobžâ, kuumpi já keeđhi taavtijd. Tiätu lii oonnum epivisesin, tondiet ko majebijn tutkâmušâin iä lah kavnum ulmui iäge mainâšum ellei täävtih. Evans kaavnâi kuovđâšmist meid siilbâst rahtum, filigraanhervâttum nisonij kiäđáášriäggá, magareh iä lah kevttum Suomâst tâi eres saajeestkin Tave-enâmijn. Lii tiäđust, et tagareh čiiŋah kiävttojii 1200-lovvoost Ruošâ Kama- já Vytšegdajuuvâ kuávlust, kost kiäđáášriegis lii ušom šoddâm lonottemkäävpi čuávumužžân Anarân. Evans tuálvui kiäđáášriäggá fárustis Englandin Oxford Ashmolean Museumân, mut ivveest 1999 ovdâskulij tot lii lamaš čäittimnáál Sämimuseo Siidast, kost tot lii kuhesäigiluoihâttâsâst.
Arkeologisâš tutkâmuš 1900- já 2000-lovoin
Anarist šoddâm Ilmari já Toivo Immanuel Itkonen tohhii arkeologisijd já etnologisijd tutkâmušâid Anarist iivij 1910-12 ääigi. Suoi kavnáin Äijihsuollust poccui čoorvijd, čiđđâlum muorâpittáid já uásild puállám pessipittáid. Ive 1953 totkeeh Erkki Itkonen, Jouko Hautala já Matti Hako, kejâdii suolluu páihálii uáppá iššijn já kavnii Fellman kuvvim miäldásii kuovđâšm kuuvl, mut čuárvih tâi eres tuođâštusah oskoldâhlijn rituaalijn iä innig kavnum. Čuávuváá keerdi Äijihsuollust kuáivui Anja Sarvas ive 1968. Ton tove totkeeh pieijii naavcâid Äijihsuolluu maadâviestâr uási källeeluoddânmân, mast kávnojii ellei täävtih, čuárvih já päänih.
Majemuuh arkeologisiih tutkâmušah Äijihjäävrist tahhojii ive 2006. Ton tove totkeeh halijdii kavnâđ oovdeb arkeologisij tutkâmušâi soojijd já čielgiđ, lijjii-uv suollust innig meerhah uhredmist. Puoh suolluu keđgiluámih, kuovđâšmeh já källeeluoddânmeh totkojii, já meerhah uhredmist kávnojii suullân love keđgiluámist, main puohâin totkeeh tohhii iskoskuáivumijd. Sij iskâdii tiebbin tääbbin meid suolluu eres oosijn-uv, mut tobbeen ij kavnum eres ko 1900-lovo šlaantih.
Kavnum tävirijn iänááš lijjii ellei täävtih, päänih já čuárvih, maid tutkâmjuávhu osteolog analysistij jo suollust. Tähtimateriaalist lijjii kavnâmist kode/poccuu, kaaicâ/saavzâ, čuuvčá/hurečuuvčâ já tärhibeht miäruštâlhánnáá njomâtteijei já luudij täävtih. Täävtih hävdiduvvojii maasâd kavnâmsajasis, já tuše mottoom tähti valdui vuárkán jotkâtutkâmušâi várás. Maaccâtmáin totkeeh halijdii kunnijâttiđ sämmilij pase pääihi. Tavttijd tohhum radiočiđđâäigimiäruštâlmij vuáđuld Äijihsuollust lii uhredum 1300-lovvoost 1600-lovo räi. Suollust kávnojii meiddei Vasili Shuiski 1600-lovo aalgâst teddilittem silbâkopeekka já veškipeeldi pittá.
Ive 2006 arkeologisiih kuáivumeh čäittih, et rituaaleh toimâttuvvojii iänááš Äijihsuolluu maadâviestâr uásist viestârân lyeštee teermist, siämmáá saajeest, mast meid ovdeláá lijjii tiiŋgah kavnum. Kode/poccuu taavtij, čoorvij já paanij stuorrâ meeri kovvee ellee tehálii uási sämikulttuurist. Kodde lâi tehálumos pivdoellee, já maŋeláá poccuu uási pelilojes päikkiellen šoodâi merhâšitten. Amnâstuv vuáđuld uhren láá tuhhim sehe ores- já niŋálâspoccuuh já meid nuorâ ohtâgâsah. Ellein iä ušom lah uhredum puoh pierguumus já tivrâsumos uásih. Kavnum čoorvijn lijjii ennuv stuorrânijbeest tâi eres pastelis nijbeest šoddâm luodah, moh iä oinum eres taavtijn. Nubben enâmustáá tähtiamnâstuvvâst lijjii saavzâ/kaaicâ täävtih já päänih. Saavzâtolâmist Aanaar kuávlust tuon ääigi ij lah tiätu, mut lii tietimist, et tot lâi tijpâlâš Varangi kuávlust, kuus anarâšâin lijjii aldaaš ohtâvuođah. Kavnâmij vuáđuld ulmuuh láá kuittâg toollâm saavzâid tâi kaaicâid monnii verd Anarist-uv. Oomâs lii tot, et Äijihsuollui iä ušom lah uhredum kyeleh.
Äijihsuálui onne
Äijihsuolluu rooli Aanaar sämmilij pase päikkin muttui kivkked 1600-lovvoost tađe mield, ko ristâlâš kirkko jurgâlitij sämmilijd. Jurgâlittempargo čokkelui, ko Anarân huksejui vuossâmuš kirkko Piälppáájáávrán ive 1646. Ristâosko puáttim sämmilij koskâvuotân lâi stuárráámus suijâ toos, et siijdâi siskiibiälááš oornig nubástui já sämmilij tovlái rituaalij toimâttem lappui. Uási anarâšâin kuittâg siäiluttii puáris oskomâšmailmis, tâi oosijd tast, ristâosko paaldâst. Äijihsuollui láá uhredâm ovtâskâs ulmuuh já suuvah ain 1800-lovo räi, já lii tiäđust, et uhresajan láá puohtum poccuu čuárvih vala 1870-lovvoost. Páihálii mainâsärbivyevi mield kuálásteijeeh läävejii leggistiđ Äijihsuolluu aldasijn Aanaarjáávrán šlaanti já tuáivuđ mietimield piegâid. Maađhâšmân lohtâseijee uđđâ täpikulttuurist muštâleh turistij suolluu juovân leggistem šlaantih.
Äijihsuollust lii onnáá peeivi merhâšume sämmilij pase päikkin já arkeologisâš saijeen. Äijihsuálui lii merhâšittee uási anarâš kulttuuräärbi, já tot lii páihálâš ulmuid tehálâš etnisii identiteet tááhust. Äijihsuolluu láá iävtuttâm UNESCO mailmärbisaijeen ton kulttuurlâš áárvui tiet. Suollust jođedijn kalga árvustiđ já kunnijâttiđ ton kulttuurlii merhâšume.
Käldeeh:
Harlin, Eeva-Kristiina. 2007. Inari 53 Ukonsaari osteoarkeologinen analyysi.
Itkonen, T. I. 1948. Suomen lappalaiset vuoteen 1945. II osa. WSOY. Porvoo.
Norokorpi, Y. & Ojanlatva, E. 2006. Ukonsaari Island. Lapland, Finland. Protected Areas and Spirituality. Proceedings of the First Workshop of the Delos Initiative. IUCN, Barcelona, Spain. s. 165-173.
Okkonen, J. 2007. Archaeological investigations at the Sámi sacrificial site of Ukonsaari in Lake Inari. Fennoscandia archaeologica XXIV. s. 29–38.