Vandârdemkiäinuh já -pálgáh
- Njellim vuojâttemrääni kuuvl jotá 2,7 km kukkosâš merkkejum päälgis. Pálgá vuolgâsaje lii Njellimist Virdáánjaargân jottee maađij piällást suullân neelji kilomeetter keččin Njellim siijdâst.
- Piilola päälgis, 35 km, ovtâstit taažâ Paje-Paččvei aalmuglâšmeeci já Vääččir meccieennâmkuávlu. Kiäinu taavaaš vuolgâsaje lii Sortbryststjern-nommâsii jäävri riddoost Paje-Paččvei aalmuglâšmeeci tavenuorttiikeččin. Kiäinu máádáš vuolgâsaje lii Kessimaađij piällást Vääččir meccieennâmkuávlu máddáákeččin. Piilola päälgis lii mučis meccieennâmkiäinu, mii luáddu pecivaljaid kiäđgáás kuolbânijd. Jeegih, jäävrih já siemin juvviih mulsâšudeh koskânis. Piilola päälgis lii enâduvvâidis peeleest tommit vátávâš kiäinu, et tot ij soovâ pyereest eskin algâttellee vandârdeijeid.
Čuoigâmkiäinuh
Njellim kuávlust uážžu čuoigâđ rijjâ. Páihálij ässei kiälkkáluodâid puáhtá kevttiđ iššeen ovdâmerkkân talle ko lii hyenes sijvo. Njellim siijdâst lii meid kuulmâ kilomeetter kukkosâš čyevvejum saaveehlättee.
Čäci- já miällumkiäinuh
- Aanaarjävri suápá uáli pyereest kárbáin jotemân. Kärbishamâneh láá Anarist, Viäskoonjaargâst já Njellimist. Kárbályeštimraampah [LINKKI] láá maŋgâ. Väävlih láá merkkejum já Aanaarjäävri kárbáinjotteemkárttá iššeed jotemist. Aanaarjäävri alne jotemist kalga huámmášiđ, et jävri lii arktisâš stuorrâjävri já šoŋŋâ sáttá muttuđ jotelávt.
- Njellim vuojâttemrääni čácádâhkiäinu
Moottorkiälkkákiäinuh já -luodah
- Njellim siijdâst vuálgá moottorkiälkkáluoddâ Avelân já Vääččir meccieennâmkuávlu rasta Njižžjáávrán já Čevetjáávrán. Lasetiäđuid já luuvijd finnee Meccihaldâttâs Avveel palvâlemčuággást já Paje-Laapi luándukuávdáš Siidast.
- Myetkivääri lii pivnohis moottorkiälkkávandârdemsaje. Myetkivääri oolâ piäsá tuše uápistum kiälkkásafarijn, tondiet ko tot lii räjistielâsist.
