Máhđulâš vyelgimsaje Päärtihist lii eres lasseen kieldâ toollâm Njihenjaargâ kärbislyeštimsaje. Määđhi loppâkeeččin lii Njižžjäävri kärbislyeštimnjuáidus. Määđhi puáhtá tiäđust toohâđ še nubijkulij. Vyelgim- já loppâkeeji koskâ lii maađij mield suullân 14 kilomeetterid. Tot lii tommittáá uánihis mätki, et jieijâs auto viežžâm vyelgimsaajeest lii máhđulâš veikkâ tuomâmmašináin – ko tuálvu tom ovdil vyelgim määđhi loppâkiäčán.

Ko kiäinuiävtuttâs lii herkki korrâ pieggáid nuuvt Njižžjäävrist ko Aanaarjäävrist-uv, mätki váátá miällost tááiđu já hárjánem selvâniđ ollâ-uv páárui kooskâst.

Päärtih–Njižžjävri -kiäinu puáhtá miälluđ kulmân sierâ version. Uánihumos kiäinu váátá tom, et kaajaak kalga kyeddiđ tâi keessiđ Aanaarjäävri Kálluvuoniist Njižžjäävri Láábbušluohtân. Kállumuáđháá paijeel lii huksejum kärbiskiäinu, mii lii 330 meetterid kukke. Uánihumos molsâiävtu kukkodâh lii 33 kilomeetterid. Vuovâs ijjâdemsaje puávtáččij leđe Láábbušluovtâst.

Káártáh

Šleđgâlâš káártáh

Nubbe molsâiähtu lii juátkiđ määđhi Láábbušluovtâ lappâd Kuuva kanavan, já njuolgiđ tom mield Kuoškâvuoniižân. Talle kale kárttá miälluđ Kálbáiäävi syejettes taveroobdâ. Riddo syeijee tuše tavepiegâin. Kuuva kanava nommâ puátá Matti Kuuvast. Sun kuáivui kanava kuáivoin 1800-lovo já 1900-lovo jorgálduvâst. Kanava uánid määđhi 16 kilomeetterid ko jotá Kanavavuonâst Kuoškâvuoniižân. Kiäinu oleskukkodâh lii 42 kilomeetterid.

Kuálmád já kuhemus molsâiähtu karva Pišternjaargâ. Taan molsâiävtu hiättun lii tot, et ton pellâst lii Pišter kárbáinjotteemtoorjâsaje (suomâkielân) palvâlusâidiskuin. Kárbáinjotteemtoorjâsaajeest lii še ävđintupe. Toos lii mätki Njihenjaargâst 25 kilomeetterid. Loppâmätki Njižžjáávrán já maađij pellâs lii siämmááverd. Aanaarjäävri já Njižžjäävri kooskâst lii uánihis Njižžkuoškâ. Ton lappâd piäsá älkkeht, ko kuoškân láá huksejum virdestivrejeijeeh já väzzimšalde.