Aanaar kiäinučielgiittâsah 

19.7.2024
Pieggâjäävri parkkisaje hiivsig lii doaisttážii kiddâ huolâttâspuudâ tiet.

Kiäinui vyelgimsajeh

Mij avžuuttep Aanaar vandârdemkuávlust Juvduu vátávâš iästuttes päälgis, 500 m/sunde.

Hamâneh kárbáin já čääsi alne jottei várás

Moottorkiälháin vuáijám

Metsähallitus 2014

Älkkees kiäinuh

Kuobžâpiäjukeeđgi kuárŋum, 450 m/sunde

Sudes eennâm ääigi, jotteemäigi vááijuv tijme. 
Vääzin jotemân já luándu uáinámušâin movtijdum ulmuid, pärniperruid.

Tuostah-uv čaaŋŋâđ kuobžâ piäjun? Porthái kuárŋum maŋa puávtáh livkkâliđ saijaas vuovdân, mii mainâs mield lii puáris kuobžâpiäju.


Vyelgimsaje
Avveel-Aanaar niäljášmaađij (E75) piällást leijee Kähviviste/mätkimuštokäävpi parkkisaje, suullân 23 km Avveel siijdâst, čujottâs Inarijärventie 2288, Aanaar.

Koordinaateh: Euref-Fin (~ WGS84) lat: 68° 49.0316' lon: 27° 18.8447' ETRS-TM35FIN P: 7634011 I: 512666

Kuobžâpiäjukeeđgi kuárŋum kárttá (retkikartta.fi, lekkâs uđđâ laasân).

Vandârdemráhtuseh
Kuobžâpiäjukeeđgi kuuvl pajaneh porthááh já vuovdâ oovdân lii rahtum tuolbâdâs, vâi pirâstittee luándu ij kulâččii. Kuárŋum loopâst lii uáinusteeraas peŋkâiguin. 

Kiäinučielgiittâs
Porthááh vyelgih tállân kähviviste tyehin vääri pajas. Pááihui láá motomeh vuoiŋâstemtuolbâdâsah. Vuovdâ siisâ láá kyehti vyeligis siisâjotteemrääigi, mut jieš vuovdâ lii saijaa. Porthááh juátkojeh vuovdâ kulen vala pajas pirâstittee tovláá pecimeeci čoođâ. Loopâst lii uáinustuolbâdâs, kost puáhtá kirkis šoŋŋân uáiniđ Aanaarjäävri luovtâid.


Huámášutmeh
Jis kähviviste lii áávus, te puávtáh muštâliđ sijjân jieijâd aiccâmušâid máhđulijn torvolâšvuotân vaigutteijee tivodemtáárbuin. Vääldi fáárun juhâmâš já rahttât meid toos, et porthái kuárŋum maŋa váákáh sättih váhá tuárgistiđ.

Juvduu vátávâš iästuttes päälgis, 500 m/sunde

Pirrâ ive, jotteemäigi 1 h.
Kiäinu heivee pärniperruid. Päälgis lii vátávâš alodâhiärui keežild, parkkisaje kulen kalga lyeštiđ juuvâ kuuvl já maccâđ kalga siämmáá kiäinu mield maasâd. Juvduu iästuttes päälgis lii Juvduu pálgá uási.

Keessiv Juvduu riddoost kollerääsih liäđuh já suávvileh pääŋih. Tälviv čyevvejum pálgá mield lii älkkee jotteeđ já navdâšiđ tave luándu muččâdvuođâst.

Vyelgimsaje
Kittâl maađij (no 955) piällást lii parkkisaje, suullân 2,5 kilomeetter Aanaar markkânist, čujottâs Kittiläntie 156, Aanaar.

Koordinaateh: Euref-Fin (~WGS84) lat: 68°53.7205' lon: 26°57.9799' ETRS-TM35FIN N:7642693 E: 498647

Juvduu vátávâš iästuttes päälgis jotá Kittâl maađij piällást Njuámmilcoskâs šalde kuuvl. Päälgis lii luávdihánnáá čunoiluoddâ, mii lii čyevvejum já tot avrajuvvoo tälviv. Čuovah láá pieijum pálgá piällás pááihui pyehtiđ torvo jotteid, mut kuittâg tienuuvt, et alme čuovâi tarkkum luhostuvá.

Vandârdemráhtuseh
Njuámmilcoskâs šalde kulen, šalde taavaabeln lii iästuttes láávu, muorâliider já koškehiivsig.

Kiäinučielgiittâs
Kiäinumerkkim: Pälgismeerhah láá kiddejum čuovâstuálppoid.
Juvduu pálgá iästuttes uási lii Kittâl maađij piällást Juvduu riidon. Pálgá kukkodâh lii kuábbáá-uv suundán 500 meetterid.

Huámášutmeh
Juvduu iästuttes päälgis lii uási Juvduu suulân 5,8 km kukkosii kiäinust. Pálgá piällást láá mainâseh Juvduu jottein já tábáhtusâin.

Pieggâjäävri kiäinu, 1,5 km/sunde

Pirrâ ive, jotteemäigi 1 h
Pieggâjävri lii suotâs mokkemätkičuosâttâh perruid.

Pieggâjävri lii pegâlmâs rávdučääci, kost meid enâduvah láá muččâdeh. Jäävri riddoost lii láávu tulâstâllâm já evvisij puurrâm várás, já nuuvtpa čuosâttâh lii suotâs sehe keessiv já runneuággumääigi.

Vyelgimsaje
Piegguáiváá parkkisaajeest suullân 9 km keččin Aanaar markkânist. Anarist suullân 6 km Avveel kuávlun (E4) Inarijärventie 3261, 99800  Avveel (Aanaar), kost kalga jorgettiđ Piegguáiváá aalaa oolâ jottee čievrâluodân. Čievrâluodâ mield kalga vyeijiđ suullân 2,5 km parkkisaje kuuvl. 

Koordinaateh: Euref-Fin (~WGS84) lat: 68° 51.3950'  lon: 27° 7.5930' ETRS-TM35FIN N:7638404m E: 505075m

Pieggâjäävri kiäinu kárttá (retkikartta.fi, lekkâs uđđâ laasân).

Vandârdemráhtuseh
Pieggâjäävri láávu, mon ohtâvuođâst lii koškehiivsig já muorâliider.


Kiäinučielgiittâs
Kiäinumerkkim: päälgis lii merkkejum  kiäinumerhâiguin. Päälgis jotá täsivis tuodârenâduvâst, kost šaddeh tuodârsuávih já peesih. Maasâd kalga puáttiđ siämmáá kiäinu mield, já määđhi oles kukkodâhhân šadda 3 km.

Huámášutmeh
Parkkisaje avrajuvvoo jyehi ive kuovâmáánu pelimuddoost.

Eres väzzimkiäinuh 0-10 km

Piälppáájäävri meccikirho päälgis, 5 km/sunde

Sudes eennâm ääigi, jotteemäigi 6 h
Pálgá alne láá keeđgih já muorâi viäddáh hettejeh jotteem.

Piälppáájäävri kirkko lii rahtum iivij 1752-1760 ääigi já tot lâi kiävtust 1800-lovo loopâ räi, kuás kirkko lâi Aanaar kuávdášpäikki. Kirhoost láá muáddi immeelpalvâlus ivveest já tobbeen vihkojeh meid näimipaarah.

Kove: Kirsi Ukkonen.

Vyelgimsaje
Kirho kuuvl vuálgá päälgis Čuárvinjaargâ maađij parkkisaajeest, mii lii kuulmâ kilomeetter keččin Paje-Laapi luándukuávdáš Siidast tavenuortâs.

Koordinaateh: Euref-Fin (~WGS84) lat: 68° 55.2854'  lon: 27° 3.4706' ETRS-TM35FIN N:7645602 m E: 502322 m

Piälppáájäävri päälgis kárttá (retkikartta.fi, lekkâs uđđâ laasân).

Vandârdemráhtuseh
Kirkkopálgá piällás láá stellejum käävci vuoiŋâstem- já josijdemsaje. Vuoiŋâstemsojij kuuvl cegâttum josijdemtaavlui siskáldâs läiđee jottee taavaa käävci iveääigi miäldásávt já fáálá siämmást máhđulâšvuođâ josijduđ hundâruššâđ jieijâs jođo jiegâlâžžân mätkin.
Kirkkokiedi roobdâst lii Piälppáájäävri peivitupe, tulâstâllâmsaje já koškehiivsigeh sehe Piälppáávuonâst hirsâkuáti.

Uáinámušah
Mučis, muorâst rahtum Piälppáájäävri meccikirkko, mii lii vala-uv kiävtust il. vihkâmijn.

Kiäinučielgiittâs
Kiäinumerkkim: Ooraans muorâstuálpuh.
Päälgis jotá mučis puáris luánduviđá vyevdist laddui já jávrái paaldâ. Loppâkeejist vuárdá puáris luándunijtto já kirkkokieddi, mon roobdâst lii pyereest siäilum Piälppáájäävri meccikirkko. Maasâd piäsá siämmáá pálgá mield, já pálgá ohtsâškukkodâhhân šadda 10 km. Kirho kulen vuálgá päälgis meiddei Piälppáávuonân, kuus lii mätki 3 km. Piälppáávuonâst lii kärbishaammân, hirsâkuáti já čievrâvuáđun rahtum tulâstâllâmsaje.
Čäcibussi jotá keessiv Piälppáávuonân.

Juvduu päälgis, 5,8 km rieggeekiäinu 

Pirrâ ive, jotteemäigi 4 h
Heivee peivimokkemätkin perruid, lii uásild vátávâš iästuttem.

Pálgá piällást láá mainâseh Juvduu jottein, tábáhtusâin já kuáláástmist. Juvduu päälgis lii vuossâmuš já tuáistáážân áinoo luándupäälgis, kost teevstah láá meid anarâškielân. Kuuvijn västid aanaarlâš taaiđâr Merja Aletta Ranttila.

Vyelgimsaje
Kittâl maađij
(no 955) piällást lii parkkisaje, suullân 2,5 kilomeetter Aanaar markkânist, čujottâs Kittiläntie 156, Aanaar.
Koordinaateh: Euref-Fin (~WGS84) lat: 68° 54.4992'  lon: 27° 0.8037' ETRS-TM35FIN N:7644140 m E: 500538 m

Paje-Laapi luándukuávdáš Siida parkkisaajeest, čujottâs: Inarintie 46, 99870 Aanaar.
Koordinaateh: Euref-Fin (~ WGS84) lat: 68° 54.6516' lon: 27° 00.8089' ETRS-TM35FIN: N: 7644422m E: 500541m

Juvduu pálgá kárttá (retkikartta.fi, lekkâs uđđâ laasân).

Vandârdemráhtuseh
Kiäinu piällást láá  Juvduu moonnâm ääigist muštâleijee taavluh, hiäŋgušalde já kyehti tulâstâllâmsaje, main Njuámmilcoskâs láávu lii iästuttem. Päälgis lii čyevvejum já tot avrajuvvoo tälviv.

Kiäinučielgiittâs
Kiäinumerkkim: Ooraans muorâstuálpuh.
Juvduu maadârido kiäinu álgá jo-uv luándukuávdáá šiljoost tâi Njuámmilcoskâs parkkisaajeest. Luándukuávdáá šiljoost vyelgidijn kiäinu aalgâ kalga jotteeđ väzzimmaađij mield Juvduu šalde peht Kittâl maađij ratkuuttâhân (350 meetterid). Kittâl maađij mield kalga jotteeđ (290 meetterid) Saarikoskentie räi. Saarikoskentie mield kalga jotteeđ 450 meetterid, mon maŋa Juvduu päälgis vuálgá čižetpel miäcán. Ämmirenâduvâi čoođâ Juvduu rido čuávudeijee päälgis lii kubduv, čievráin lovdum já älkkee jotteeđ. 2,5 kilomeetter maŋa oovdeld puátá Akselláávu. Akselláávu kulen 400 meetter keččin lii pálgái ratkuuttâh, kost Juvduu päälgis juátkoo uálgiskietân 150 meetter keččin leijee Njuámmilcoskâs hiäŋgušalde kuuvl. Šalde oolâ uážžuh moonnâđ siämmáá ääigi 4 ulmuu.


Njuámmilcoskâs hiäŋgušalde maŋa taveriddoost lii Njuámmilcoskâs iästuttes ávuláávu, muorâliider já koškehiivsig. Juvduu päälgis juátkoo juuvâ taverido. Suullân 100 meetter keččin láávu maŋa lii puásuiäiđi, mast lii verejâš. Päälgis juátkoo 180 meetter keejist orroo vandârdemkiäinui ratkuuttâhân (čižetkietân iärrán kiäinu Ocomâš-tuoddârân). Njuámmilcoskâs láávust suullân 1,3 kilomeetter jotteem maŋa álgá maađijuási. Maađij čižetpele kalga jotteeđ suullân 1,3 kilomeetter. Päälgis nohá E75/E4 maađijratkuuttâhân, kogo väzzimmaađij mield kalga väzziđ vala 140 meetterid Paje-Laapi luándukuávdáš Siidan.

Huámášutmeh
Pálgá taavaabele uásist Njuámmilcoskâsist Huáššijávrážân já Korteojan lii oljočievrâase. Juvduu kiäinu puáhtá lopâttiđ meid Ruávijáávrán teikâ Aanaar nuorâikuávdáš Vasatokkan.

Eres väzzimkiäinuh paijeel 10 km

Aanaar-Ocomâš-kiäinu, 9 km/sunde

Sudes eennâm ääigi, jotteemäigi 8 t
Koskâvátávâš kiäinu tuoddârân kuárŋum já juovviis pálgá tiet.

Tuoddâr aalaa alne lii Ocomáá peivitupe, mii lii puáris puáluvaavtâ tupe meccipuálui várdámtornâidiskuin. Ocomáá aalaa alne lekkâseh korguus várduseh Aanaarjáávrán sehe Pänituoddârân, Myeđhituoddâráid já Lemmee tuoddâráid.

Vyelgimsaje
Aanaar markkânist Paje-Laapi luándukuávdáá puotâ.

Koordinaateh: Euref-Fin (~WGS84) lat: 68° 54.6441'  lon: 27° 0.6185' ETRS-TM35FIN N: 7644409 m E: 500414m

Aanaar-Ocomâš-kiäinu kárttá (retkikartta.fi, lekkâs uđđâ laasân).

Vandârdemráhtuseh
Pálgá piällást láá kyehti tulâstâllâmsaje já Ocomáá peivitupe.


Kiäinučielgiittâs
Kiäinumerkkim: Päälgis lii merkkejum ruopsis muorâstuálpuiguin.
Päälgis ovdán vuossâmuu viiđâ kilomeetter määđhi šävvee Juvduu piällást puáris aikkâvyevdist, mon maŋa puátá vuástálâh. Ovdil aalaa noheh peesih já loopâst tuodârsuávvááh-uv, ko Ocomáá aalaaš lii pääljis. Jis máccá siämmáá pálgá mield maasâd, ubâ määđhi kukkodâhhân šadda 18 km.

Huámášutmeh
Määđhi puáhtá algâttiđ meid Rivdulist, Nuorâikuávdáš Vasatokkaast, kost väzzimmätki Ocomáá oolâ lii 10 km. 

Čuoigâmkiäinuh

Aanaar - Ocomâš -čuoigâmkiäinu, 19 km

Ij ráhtoo kiđđâtäälvi 2024 ääigi.
Ärbivuáválâš luándulättee 

Vyelgimsaje
Aanaar markkân, Kisatie 1 tâi Kittiläntie 20. Lättee oolâ piäsá Juvduuvääri čuoigâmstadion kulen.

Koordinaateh: Euref-Fin (~WGS84) lat: 68° 53.986' lon: 26°59.171' ETRS-TM35FIN: N: 7643185m E: 499445m 

Luándulättee kárttá (retkikartta.fi, lekkâs uđđâ laasân).

Vandârdemráhtuseh
Ocomáá peivitupe já čuoggimlättee Njuámmilcoskâs láávu kuuvl hiäŋgušalde pehti.

Kiäinučielgiittâs
Kiäinumerkkim: Čuovjis lastiksuábih.
Kiäinu jotá Ilgeejäävri peht Ocomâštuoddâr viältán. Saaveehlättee lii uáivildum ärbivuáválii čuoigâmstiijlâ várás, já lätteerađeh láá tuše ohtâ, já nuuvtpa Ocomáá oolâ kuárŋooh kalgeh čahhiđ vuáluskulij puátteid.

Huámášutmeh
Saaveehlätteeh aitârduvvojeh kuovâmáánu pelimuddoost cuáŋuimáánu loopân. Täärhist saaveehlättei tile äigikyevdil-siidost (suomâkielân).

Aanaar - Piälppáájäävri meccikirkko -čuoigâmkiäinu, 19,5 km

 
Ärbivuáválâš luándulättee.

Meccikirhoost lii ärbivuáválávt Aanaar servikodde toollâm peerâkirho pessijâšlávurduv.

 
Vyelgimsaje
Paje-Laapi luándukuávdáš Siida šiljo.

Koordinaateh: Euref-Fin (~WGS84) lat: 68° 54.5984'  lon:27° 0.8934' ETRS-TM35FIN N:7644324 m E: 500598 m

Piälppáájäävri saaveehlättee káártást (retkikartta.fi, lekkâs uđđâ laasân).

Vandârdemráhtuseh
Piälppáájäävri peivitupe já tulâstâllâmsaje sehe Piälppáávuonâ hirsâkuáti.

Uáinámušah
Piälppáájäävri meccikirkko

Kiäinučielgiittâs
Kiäinumerkkim: Čuovjis lastiksuábih.
Čuoigâmkiäinu čuávu vistig Piälppáájäävri meccikiirkon jottee moottorkiälkkákiäinu 6 km verd, mon maŋa saaveehlättee juátkoo jieijâs kiäinun. Maasâd Anarân kiäinu máccá Piälppáávuonâ peht Aanaarjäävri jieŋâ mield.

Huámášutmeh
Piegâ sunde lii pyeri väldiđ huámášumán ko smiättá Aanaarjäävri jieŋâ alne jottee čuoigâmuási. Täärhist saaveehlättei tile äigikyevdil-siidost (suomâkielân).

Meccipyeráin vyeijim

Menišjäävri puáris maađij ađai Kittilän ratsutie, meccipyeráin vyeijim (55 km)

Sudes eennâm ääigi, jotteemäigi 1-2 peeivi

VyelgimsajeAanaar markkân, Aanaar–Kittâl (955) maađij piällást. Čujottâs: Kittiläntie 37, 99870 Aanaar.

Aanaar kuávlust iä lah merkkejum pyerákiäinuh, mutâ puáris Menišjäävri maađij kiävttoo almolávt pyeráin vyejimân. Maađij vuálgá Aanaar markkânist, kevlee Solojáávrán já máccá värivieltijd muhâttâlmáin Áldučuážžumuáivi viestârpele Aanaar kuávlun.

Huámášutmeh
Kiäinu ij lah merkkejum iäge ton piällást lah palvâlusah.

Miällumkiäinuh

Aanaarjävri fáálá miälloi já suhhei tuođâi vijđes máhđulâšvuođâid kiäinuvaljiimij uáinust. Jäävri tuhátteh suolluuh fäälih čääsi alne jottei šiev syeje, mut Aanaarjäävrist kávnojeh meiddei mestâ ridottes já syejettes joorŋah. Kuhemus muddoost jäävri pirrâ miälumáin mätki čoggâšuvá suullân 250 km. 

Leirâdâttâmsajeh kávnojeh luhâmettumeh Aanaar masa asâhánnáá riddoin já suolluin. Aanaarjäävri suolluin láá meiddei motomeh ävđintuveh moiguin puáhtá ávhástâllâđ jäävri alne jođedijn. Aanaarjäävrist miäludijn kalga mušteđ, et šoŋŋâ puáhtá muttuđ kivkked já kaanoot kolgâččij leđe "merâtohálâš".
Kuhes miällummáátkán vyelgidijn kolgâččij leđe jo ovdiist miällumhárjánem. Meiddei paijeelmiärálii evvis kannat väridiđ fáárun, tondiet ko nievris šooŋâst mätki puáhtá pišteđ kuhheeb ko lii vuávájum. 

Luuvâ kiäinuiävtuttâsâid

Moottorkiälkkárađeh

Tälviv Aanaarjäävri mield joteh távjá moottorkiälháin, tondiet ko määđhih láá kuheh já jieŋâ kuáddá koskâmiärálávt juovlâmáánust vyesimáánun. Merkkejum moottorkiälkkámaađijeh (eraluvat.fi, suomâkielân) joteh Aanaarjäävri jieŋâ mield Njellimân, Čevetjáávrán já Avelân. Eennâm mield kiäinuh vyelgih Ucjuuhân, Kärigâsnjaargân já Pänijäävri pehti Avelân. Kiäinui mield piäsá kidâ Jieŋâmeerâ räi.

Veikâ jieŋâ luávdim kuávluin puáhtá jotteeđ kiälháin rijjâ, te torvolumos lii pissoođ kiäinui alne. Jyehi ive rađeh merkkejuvvojeh Aanaarjäävri jieŋâ oolâ táválávt luáppijái maŋa já jieŋâmeerhah meddâlistojeh kiiđâ ovdánem mield, majemustáá cuáŋui-vyesimáánu jorgálduv ääigi. Motomin jo tállán pessijái maŋa.

Ko jotá eennâmvuáđusii moottorkiälkkámaađij mield, te kalga leđe Meccihaldâttâsâst finnejum rađelope. Luuvijd puáhtá uástiđ Paje-Laapi luándukuávdáš Siidast Anarist, Meccihaldâttâs Avveel palvâlemsaajeest já Eräluvat.fi-siijđoin (eraluvat.fi, suomâkielân).

Parkkisajeh

  • Aanaarmaađij nro 4 (E75), Aanaar
  • Kittâlmaađij nro 955, Aanaar

Parkkisajan ij lah tärhis čujottâstiäđu.

Kieđâst lii kietâpuhelin, kost oinuu Retkikartta.fi. Leehast Aanaar Retkikartta.fi:st.