Cyerinjaargâ peivimokke

Máátkán šadda kukkodâh suullân kuttâ kilomeetter miälumáin mietipieggâuási njuolgist já vyestipieggâuási rido kuorâmáin. Kiäinu lii viehâ pieggâväldee.

Cyerinjaargâ hiäŋgu päävti alne uáiná kuhás Aanaarjáávrán. Maccâmmääđhist ovdiibeln lii Aanaar markkân já ton tyehin paijaan váldálâš Ocomâš.

Makken palvâlusah iä Cyerinjaargâst lah, iäge ubâ kiäinu pellâstkin.

Káártáh

Šleđgâlâš káártáh

Äijihsuolluu kiäinu

Kiäinu pellâst iä lah ijjâdemsajeh, et jieijâs teltta lii velttidmettum.

Tállán vyelgidijn Aanaar kärbishamânist lii Juvduuvuonâ vyerdimin. Tot lii viehâ jolgis čäcikuávlu, já talle ko lii nuorttâpieggâ, te tot loptee älkkeht korrâ-uv párustuv. Suolluuh iä ennustkin faalâ syeje. Vuonâ taverido miälumáin piäsá vuossâmuu čuásáttâhân, Piälbáávuonâ tulâstâllâmkuátán. Mätki kuáđi luusâ lii čiččâm kilomeetterid.

Piälbáávuonâst vuálgá merkkejum päälgis Piälbáájäävri kirho luusâ. Puávtáh luuhâđ lase kirho historjást já palvâlusâin. Piälbáávuonâ pottâ lii vuovâs saje pääcciđ iijân. Huámášiđ kalga, et vuonâ viestârrobdâ tállán luohtâpoođâ rääjist lii priivaateennâm.

Piälbáávuonâst mätki juátkoo Hävdieennâmsuollui kulij. Toh láá kyehti. Vuoččin puátá oovdeld Jaamišsuálui, mii li Piälbáánjaargâ roobdâst. Toos lii mätki 3,5 kilomeetter. Mätki sundášuvá tavenuorttiinuortâs Hävdieennâmsuolluu kulij, kuus lii mätki nelji kilomeetter. Suollui lii tijpâlâš ruápsájeijee vuoddâseh, já toi tyehin ittee puigâmecci já ton siävŋusvuotâ.

Suolluid laddim já tobbeen vazâččem lii loválâš, mut tulâstâllâm, leeirâ cegâttem já hävdimuštomeerhâi nuurrâm sehe kuáivum lii kieldum tegu eres-uv hävdienâmijn.

Hävdieennâmsuollust lii innig kilomeetter miällummätki Äijihsuollui. Ollâ pähtisuálui uáinoo kuhás jyehi kulij, já tast lii šoddâm-uv ohtâ Aanaar kieldâ Aanaarjäävri tubdâlduvâin. Suollust lii ruggâ já porthááh tuálvuh ciägu pähtisuolluu čookán. Tobbeen lekkâseh šiev várduseh Aanaarjáávrán. Suolluu šadolâšvuotâ kolá uáli älkkeht, et jotteeh kalgeh pisottâllâđ sijjân uáivildum soojijn. Suollust ij lah tulâstâllâmsaje iäge ereskin potkâsaje palvâlusah.

Äijihsuálui lii määđhi jorgettemsaje. Tobbeen puáhtá maccâđ maasâd Aanaar kärbishamânân, já talle maccâmmátkán čoggâšuveh njuolgist jođedijn kilomeettereh 12.

Suáluikuávlukiäinu

Ko juátká määđhi Äijihsuollust nuortâs, te puátteš etappin lii Lyevisuolluu kárbáinjotteem-toorjâsaje. Toho lii mätki 7 kilomeetterid já kiäinuiävtuttâs mana maaŋgâi suollui kooskâ.

Lyevisuollust lii Pecsuolluu kárbáinjotteemtoorjâsajan suullân 11 kilomeetterid, ko karva Kossâpecsuolluu mietipiäiván. Mätki mana suáluikuávlu čoođâ, mon maŋgâseh nabdeh Aanaarjäävri muččâdumosin.

Maasâd Lyevisuolluu kulij kiäinuiävtuttâs mana määdi pehti, 9 kilomeetter miällum maŋa. Ko juátká määđhi tobbeen máádás, te kannat valjiđ merâkáártán merkkejum riddoväävli, mii jotá Karssuolluu máddáápele. Táágu pehti mätki Aanaar kärbishamânân šadda suullân 17 kilomeetterid.

Ubâ kiäinuiävtuttâs kukkodâh lii suullân 60 kilomeetterid. Toos kalga väridiđ nelji peeivi. Jis kárttá toollâđ piegâ, te viiđâdgin peivi ij lah liijgás.

Káártáh

Šleđgâlâš káártáh

Aanaar markkân – Päärtih

Taat kiäinuiävtuttâs jotá Lyevisuolluu räi tegu Suáluikuávlukiäinu-uv. Vuossâmuu peeivi eetaap kukkodâhhân šadda 17 kilomeetterid. Taat uási lii viehâ herkki pieggáid.

Lyevisuollust mätki juátkoo tavenuortâs Káhkusuolluu kárbáinjotteemtoorjâsaje kulij. Maaŋgah suolluuh syeijejeh piegâin. Uáivisuolluid já Viijmáá kalga karveđ piegâi mield jo-uv viestâr- tâi nuorttiibele. Peivieetaap kukkodâh lii 16–20 kilomeetterid kiäinuvaljim mield.

Káhkusuolluu maŋa puáhtá tolliittiđ Kuátiluohtân já lopâttiđ määđhi toos. Mätki Kuátiluohtân lii tuše 9 kilomeetterid. Kuhheeb molsâiähtu lii juátkiđ määđhi Päärtihân jäävri taverido kuorâmáin. Huámášittee lii, et taat uási lii viehâ áávus maadâpieggáid. Määđhi puáhtá lopâttiđ Njihenjaargân, mast lii kärbislyeštimnjuáidus. Eetaap kukkodâh lii uánihumos muddoost 21 kilomeetterid.

Määđhi oleskukkodâh lii ucemustáá 50 kilomeetterid. Toos kalga väridiđ ääigi aainâs kulmâ peeivi.