Njellim puđâldemmáhđulâšvuođah

Maid Njellimist puáhtá porgâđ?

Väzziđ merkkejum kiäinui mield

Njellim kuávlust lii ohtâ merkejum kiäinu, mii jotá ovdiištum vuojâttemrääni kuuvl. Kuávlu luándun puáhtá uápásmuđ meid jieijâs pálgái mield väzzimáin. Kuávlu lohtâs taavaapeln kiddâgávt Vääččir meccikuávlun (suomâkielân) já máddáápeln Čaarmâuáivi meccikuávlun.

Piilola pálgá máddáápele vuolgâsajan piäsá Njellim peht. Vuolgâsaje lii Kessimaađij piällást Vääččir meccieennâm máddáápeln. Piilola päälgis lii 35 kilomeetter kukkosâš kiäinu, mii ovtâstit taažâ Paje-Paččvei aalmuglâšmeeci já Vääččir meccikuávlu.

Miälluđ

Njellim kuávlust láá šiev máhđulâšvuođah miälumân. Aanaarjävri suápá uáli pyereest miälumân. Jäävrist iä lah merkkejum miällumkiäinuh, mut Aanaarjävri miälloo várás -sijđoin láá iävtuttum kyehti kiäinu, mai vuolgâsaijeen lii Njellim kärbishaammân. Ton lasseen miällumraavâ lii finnimnáál kiäinu várás Vuáskujäävrist Njellimjáávrán.

Jotteeđ moottorkárbáin

Kárbáiguin jottei várás lii haammân Njellim kuávdáást. Vijđes Aanaarjävri fáálá mučis enâduvvâid meid moottorkárbáiguin jottei várás. Njellimist aldemus kárbáinjotteetoorjâsaje lii Speinjargâ.

Kejâdiđ uáinámušâid já várdusijd

Merhâšittee uáinámušah Njellimist láá vuojâttemränni, Ryevdiporttâ, Paččvei šalde já kuulmâ väldikode räjiurrâ Myetkiväärist.

Čuoigâđ tipšum saaveelättei mield já meeccist

Njellim kuávlust uážžu čuoigâđ rijjâ. Páihálij ässei kiälkkáluodâid puáhtá kevttiđ iššeen ovdâmerkkân talle ko lii hyenes cuáŋuisijvo. Njellim siijdâst lii meid kuulmâ kilomeetter kukkosâš čyevvejum saaveehlättee.

Kuálástiđ

• Aanaarjävri
  • Vuoggâpivdem várás Aanaarjäävrist taarbâš jo-uv oovtâ stáágu varás kuálástemmáávsu (eraluvat.fi, suomâkielân) tâi maaŋgâ stáágu várás meccihaldâttâs Aanaarjäävri virkosmittemkuálástemlove lopekuávlun 1580 (eraluvat.fi, suomâkielân). Aanaarjäävrist uážžu uágguđ runneest jyehiulmuu vuoigâdvuođáin.
  • Pyeremustáá jävri suápá uštemân, puzzâvuoggáin kuáláástmân já runneest uággumân.
• Eres čääsih
  • Vuoggâpivdem várás eres čaasijn ferttee leđe jo-uv Laapi kuálástemmáksu (eraluvat.fi, suomâkielân) (tuše jävričääsih) tâi Meccihaldâttâs Aanaar meccieennâm virkosmittemkuálástemlope lopekuávlun 1564 (eraluvat.fi, suomâkielân) (maaŋgâ stáágu várás, lope siskeeld meid luosâ- já šapšânalliis čácáduvvâi kuoškâ- já virdesoojijd).

Laapi lääni vuoggâpivdemluuvijn uážžu kuálástiđ lääni čäcikuávluin ovttáin stággoin, keelijn já vuoggáin, peic luosâ- já šapšânallliis čácáduvvâi kuoškâ- já virdesoojijn.

Huámmáš, et ain ko kuálástuvvoo nubenáál ko uággumáin, kalgeh 18–64-ihásiih mäksiđ kuálástemmáávsu (eraluvat.fi, suomâkielân).

Miäcástiđ

Njellim kuávlu kulá lopekuávlun 1612 Čaarmâuáivi (eraluvat.fi, suomâkielân). Ton kuávlun vuábdojeh pirrâmpeivi häävild motomeh smaavâmeccivaljeloveh. Puásuituálu lii Njellim kuávlust merhâšittee iäláttâs, já tondiet smaavâmeccivaljeluuvijn ij uážu miäcástiđ vyejetteijee pennuiguin. Toh, kiäh miäcásteh tälvipaje ääigi, kalgeh väldiđ čielgâs kuávlu puásuituálu pargoin ovdil ko miäccástškyetih. Tiäđuid finnee jieškote-uv kuáđuttemkuávlui puásuisiijdâi ohtâvuotâpersovnist (eraluvat.fi, suomâkielân).

Smaavâmeccivalje miäcástemluuvijd Paje-Laapi kuávlui várás puáhtá uástiđ viermist (verkkokauppa.eraluvat.fi, suomâkielân). Luuvijd vyebdih meid Meccihaldâttâs Avveel palvâlemčyegis já Paje-Laapi luándukuávdáš Siida.

Čuággiđ muorjijd já kuobbârijd

Ubâ Njellim kuávlust uážžu rijjâ čuággiđ muorjijd já kuobbârijd. Kuávlust šaddeh luámáneh, juuŋah, sareh já vuorâččâsmyerjih. Taatih láá táváliih já tuše harvii suovsah láá puurrâm taid räigin.