Lemmee aalmuglâšmeeci luándu

Lemmee kolláás juhâvyemi. Kove: Teijo Nenonen
Lemmee aalmuglâšmeeci rasta kolgá tuoddârij pirâstittem, paijeel 70 km kukkosâš Lemmee. Lemmeevyemeest láá áinoošlajâsiih puáris pecivyevdih.
Kove: Tuija Kangasniemi

Márástâh já Viibuštuoddâreh

Kuárŋu tuoddâr čohe oolâ Suomâ stuárráámus aalmuglâšmeecist. Čohe alne tun uáináh paijeel luuvij kilomeetterij keččin!

Lynchis alpina. Kove: Seppo Alatalo/Vastavalo

Härvinâš šadoh já elleeh

Maaŋgah šlaajah šiettih vijđes meccikuávloid. Vandârdeijei várás láá olâtteijee šaddotiettumeh. Kuávluin, mast iä lah mađijeh, puáhtá uáiniđ piäđui luodâid.

Ketki lii Lemmee äššee. Kari Kemppainen/Vastavalo

Ketki Lemmest

Ketki lii Lemmee aalmuglâšmeeci tubdâldâhšlaajâ. Ärgis piätuellee karva ulmuid.

Serpentiinkälleeh. Kove: Arto Saikkonen

Omâs tiettumeh - serpentiinkälleeh

Eromâš ivnásijd haamijd huámmáš jo kuhes määđhi keejist. Mij väldip mielâstân vuástá huámmášuumijd serpentiinkällein luándukuávdáid.

Kove: Pirjo Seurujärvi

Ravvuuh já njuolgâdusah

Aalmuglâšmeecih láá luándusuojâlemkuávluh. Anneep oovtâst huolâ Lemmee luándust.

Rovâdâskorže. Kove: Kirsi Ukkonen

Rovâdâskorže raijiittâskuávlu

Jotteem Rovâdâskoržeest lii loválâš tuše merkkejum kiäinuin. Siäiluttep čuálččáás uáinámuš meid puáttee suhâpuolváid!

Juhâvyemeh

Ubâ kuávlu muččâdumos enâdâh haaldâš aalumglâšmeeci koskâuási: paijeel 70 km kukkosâš Lemmee, já ton pirâstittee Márástâh já Viibuštuoddâreh. Puáris pecivyevdih, magareh iä kavnuu kosten eres saajeest Suomâst, čiehih Lemmee juhâvyeme roobdâid.

Aalmuglâšmeeci taveviestâr- já taveoosijn láá Skieččâmjuuhâ já Vášku. Enâduvvâst uáinojeh čielgâsávt taveluándu meerhah. Juhâvuomij pecimeecijn láá ennuv uánihááh já kossâ aaikah.

 

Ruávis tuodârenâduvvah

Juhâvuomijd pajaskulij kuárŋudijn pecimeecih mulsâšuveh kuuloold suáhimeccin ja loppâ loopâst ruávis päljihâžžân. Tuoddâraalai alne puáhtá uáiniđ, mon koorâs luándu lii tavveen. Nube tááhust meiddei alemui aalai alne lii eellim, ja tobbeen sáttá uáiniđ uáli härvinâs tuodârlode, kiärun. Pajas kannat kuárŋuđ jo tuše mučis várdusij tiet, tastko šiev šoŋŋân tobbeen uáiná luuvij kilomeetterij kiäčán.

Kove: Martti Rikkonen

Vijđes jeegih

Lemmee aalmuglâšmeeci enâdâhhân kuleh stuorrâ uássin meid vijđes jeegih. Uási jeegijn láá paijeelpesâmettumis kolmâkäldeejeegih. Máddáá Riemâšjuvskääiđi jeegih láá vijđes äävih. Riemâšjuvskääiđist jotá meid kuosâ vijđânemkuávlu taverääji. Aalmuglâšmeeci taveuási jeegijn puáhtá uáiniđ čuumâid, maid lavne já jieŋâ luávdih, ađâi poolsâid.

Härvinâs šadoh já elleeh

Lemmee aalmuglâšmeeccist šaddeh ovdâmerkkân čuávuvááh uhkevuálásiih šadoh: aarnik, jegginartte, lyeiveeluhtee, tavehäldeelukkâ, kiäpuhäldeelukkâ, nuorttâkäiski, piikkisiemâ, kiemâpuálččimieđâš já kieddihäldeelukkâ. Kuávlust härvinâsah láá meiddei čäcisyeini, tuodârkiäikkoo já čievrâhaamiträäsi. Härvinâs ellein aalmuglâšmeeccist joteh ovdâmerkkân keeđhih já tyelli tälli kuumpih.

Kove: Markus Varesvuo

Lemmee aalmuglâšmecci
 
  • Vuáđudum 1956                
  • Vijđodâh 2860 km²  

Lemmee aalmuglâšmecci.

 

 

 

Lemmee aalmuglâšmeeci tubdâldâh lii ketki.