Čaarmâuáivi kuosâvyevdi lii meccikuávlu vááimus. Tuot kuosâvyevdi lii Suomâ tavemus ohtâlâš kuosâvyevdi. Kuosâvyevdih eletteh kuosâvuovdij luudijd. Tobbeen skuávkkáátteh čuuvčáh já pogguuh njurgiisteleh. Kuácceeloodán, kiirjâgsuájápaaccâhlod-dáážân, muorâkuáráttâhhân já kierâšân tuddârvuolááh kuosâvyevdih láá päikkimeeccih.

Čohčâmáánust. Kove: Martti Rikkonen

Kuosâvuovdij paajaabel luptâneh jolgâ tuoddâreh. Puolžiih já siemin juvviih uápisteh máđhálii kuosâvuovdij čoođâ tuoddârij vuálá. Tuoddârij oolâ kuárŋudijn piäsá jotelávt uápásmuđ jieškote-uv šadolâšvuođâstielâsááid, moin alemustáá lii jolgâ tuodâraalaaš. Laajišvyevdi lii hyeneeht ovdánâm tâi váilu ollásávt, kuosâ taha tääbbin ordârääji. Tuoddârij alaččijn lekkâseh hormišis várduseh Suáluičielgán, Pänituoddârân já nuortâs Hiipinä kuávlun.

Pahaskurrâ fáálá šaddoid kyehti ereslágán šoddâmsaje. Nuorttâ-viestârkuávlusâš kuurâ taveviältán taha piäiváš vuovâs lieggâ mikrošoŋŋâduv, ko oppeet máddáápele vieltti lii tavaskulij, iäge lieggejeijee piäiváá suonjâreh ole toos. Máddáápele vieltti lii šoddâmsaijeen koolmâs já laavtâs, iäge tast ceevži eres ko arktâliih šadoh. Káránâs pessee kuurâ máddáápele suoivuus pähtikoorvijn.

Čaarmâuáivái meccikuávlu lii pittááš kuoskâmettum tavemeeccijn meccituálukuávlu kuávdoo. Tagarin tot lii tivrâs suojâlemčuásáttâh já mušto tolebijn vijđes meccikuávluvuovdijn.

Meccihaldâttâs olgosadalduvvah (julkaisut.metsa.fi, suomâkielân)