Kyevti joorŋâ mokke

Kove: Tapio TynysTaat mätki-iävtuttâs olá kuhás Aanaarjäävri koskâoosijd, já lii tondiet vátávâš, mut siämmást ennuv adelijee. Oho mätki váátá jo stuárráb vuávám tast, maid evvisijd já mon ennuv taid kalga väldiđ fáárun. Luhhoost jävričääci lii juvâttettee. Luuvâ lase juuhâmčääsist "Retkeilyn ABC" -uásist (suomâkielân).

Šoŋŋâ puáhtá oho ääigi muttuđ čuuvtij, já toos kalga rahttâttâđ. Lieggâ já piegâtuállee káárvuid taarbâš, siämmáágo lieggâ kappeer já kistuid-uv. Liegâsvuođâtile puáhtá aainâš algâkeesi muttuustâllâđ huámášitteht. Puáhtá leđe joba 25 cekkid liegâs, mut puáhtá leđe še čuásidis kalšâd-uv talle, ko áimumasah puátih arktâlâš kuávluin.

Vuossâmuu potkâsajan Jieŋâsuolluu kárbáinjotteemtoorjâsajan lii pajeláhháá vittâ kilomeetter. Jieŋâsuollust mätki juátkoo Jieŋâsuolluu čuálmán. Čuálmi pehti jotá ohtâ jäävri livkkáámusâin vaavlijn, et miälloo kannat pisottâllâđ meddâl koskâväävlist amas monnjâpááruh komettiđ kaanoot.

Kárttá

Káártáh šleđgâhäämist

Jieŋâsuolluu čuálminjäälmi kuávdoo lii lássá, mast lii z-kummel. Ton puotâ kalga meridiđ, kuábbáá pele vuálgá karveđ kuhes suáluirááiđu, mii iärut Skálluhoorŋâ já Cuobbuujoorŋâ nubijnis. Skálluhoorŋâ peeli lii karguu já čuuvtij heerkib pieggáid ko nuorttiipiälááš Cuobbuujorŋâ. Kärbisvävli mana Cuobbuujoorŋân, kost láá čielgâsuboh čääsih. Pieggân kannat valjiđ káártást uáinojeijee koskâmuu molsâiävtu. Miällum juátkoo suollui suoijim kezis čoolmijn Kärppätupa kárbáinjotteemtoorjâsajan. Jieŋâsuollust Kärppätupan (Poiduutupei) šadda mätki ucemustáá 17 kilomeetterid.

Puoiduusuollust puáhtá tastoo juátkiđ määđhi tavenuortâs suollui koskâsijd čoolmijd čuávumáin. Suáijáás luánduhamâneh láá valjeest. Mätki Puoiduusuollust Kuorbâsuolluu taavaabel já maasâd Kärppätupan lii ucemustáá 27 kilomeetterid.

Maccâmmääđhi puáhtá toohâđ ovdâmerkkân miälumáin Puoiduusuolluu Kärppätupast maadânuorttiinuortâs Tavesuolluu taavaabel, já tobbeen Tavesuolluu já Säittikeđgsuolluu koskâsii čuálmist Korrâsuolluu já Kejâdimnjaargâ koskâsii luovtâ kulij. Tobbeen piäsá tastoo Kamesnyere mied Kyeššipootân já tastoo Tyllylahti kárbáinjotteemtoorjâsajan (tâi Ruopsis tupán). Tađe ovdil moonnâp Täyssinä ráávhu (i. 1595) räjiuurâ lappâd. Räjiurrâ čáittá Ruotâ já Ruošâ tovláá rääji. Mätki Kärppätupast Tyllylahtin lii 19 kilomeetterid.

Tyllylahtist mätki juátkoo máádás já vyelgimhaammân kulij. Loppâmääđhi hämmejeh maaŋgah suolluuh. Muálkkáás kiäinu kukkodâhân šadda ucemustáá 10 kilomeetterid.

Ubâ määđhi kukkodâh lii ucemustáá 78 kilomeetterid.

Káártáh