Saimaan luontokohteiden käyntimäärät olivat viime vuonna hyvin samaa tasoa kuin vuotta aikaisemminkin. Punkaharju jatkaa alueen vetovoimaisimpana kohteena, ja sinne tehtiin reilut 137 000 käyntiä. Käyntimäärä laski prosentilla edellisestä vuodesta. Kävijöiden rahankäytön kokonaistulovaikutukset paikallistalouteen olivat Punkaharjulla 23,7 miljoonaa euroa.
Linnansaaren kansallispuisto nosti ainoana Saimaan luontokohteena käyntimääräänsä. Linnansaareen tehtiin viime vuonna reilut 39 000 käyntiä, missä on nousua yhdeksän prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kävijöiden rahankäytön kokonaistulovaikutukset paikallistalouteen olivat Linnansaaressa 3,1 miljoonaa euroa.
”Linnansaaren kansallispuiston kaikki isommat laiturit on uusittu viime vuosina. Ja tämä näkyy nyt risteilyasiakkaiden määrän nousuna. Linnansaaren kansallispuiston käyntimäärien kasvu keskittyy pääsaarelle, mikä on hyvä asia, sillä siellä on selkeät reitit ja palveluja retkeilijöille. Olosuhteiden salliessa talviretkeilijöiden käytettävissä on luistelureitti Oravista Linnansaareen ja Porosalmelta Kaarnetsaareen”, virkistyskäytön asiantuntija Leo Parkkonen Metsähallituksesta kertoo.
Pihlajaveden luonnonsuojelualueelle tehtiin 33 000 käyntiä. Käyntimäärä pysyi ennallaan vuoteen 2022 verrattuna.
Koloveden kansallispuistoon tehtiin reilut 14 000 käyntiä, missä on pudotusta kolme prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Koloveden kansallispuiston kävijöiden kokonaistulovaikutukset paikallistalouteen olivat 1,6 miljoonaa euroa. Saimaannorpan pesimärauhan turvaamiseksi alue sopii vain kesäaikaiseen retkeilyyn. Talviaikaan Koloveden saarissa on liikkumiskielto, eikä alueelle johtavilla teillä ole talvikunnossapitoa. Retkeilemään pääsee jälleen keväällä lumien sulettua.
Repoveden kansallispuistoon tehtiin viime vuonna reilut 132 000 käyntiä
Repovesi oli viime vuonna Suomen kahdeksanneksi suosituin kansallispuisto, vaikka käyntimäärä laski kolme prosenttia edellisestä vuodesta. Repoveden kansallispuiston kävijöiden kokonaistulovaikutukset paikallistalouteen olivat 4,4 miljoonaa euroa.
”Julkisen liikenteen yhteydet Repoveden kansallispuistoon ovat parantuneet viime vuosina merkittävästi. Tämä on ollut mahdollista yhteistyössä VR:n ja Kouvolan kaupungin kanssa. Junat pysähtyvät Hillosensalmella myös tulevana kesänä”, virkistyskäytön asiantuntija Heidi Kilpeläinen Metsähallituksesta kertoo.
Juuri nyt Repovedelle kannattaa suunnata Tervajärven ja Saarijärven pysäköintialueiden kautta. Lapinsalmen pysäköintialueelta ei ole pääsyä kansallispuistoon, sillä Lapinsalmen silta on toistaiseksi suljettu retkeilijöiltä, eikä pysäköintialuettakaan siksi huolleta. Selvitysten perusteella kova tuuli saattaa aiheuttaa siltaan vaurioita, eikä sillan turvallisuudesta voida tällä hetkellä olla täysin varmoja. Silta pysyy suljettuna toistaiseksi, kunnes kantavia rakenteita saadaan vahvistettua.
Luontokohde: käynnit 1.1.2023-31.12.2023, muutos vuoteen 2022 verrattuna
- Punkaharjun luonnonsuojelualue ja tutkimusmetsä 137 100 käyntiä, -1 %
- Pihlajaveden luonnonsuojelualue, 33 000 käyntiä, +/- 0 %
- Linnansaaren kansallispuisto, 39 200 käyntiä, +9 %
- Koloveden kansallispuisto, 14 200 käyntiä, -3 %
- Repoveden kansallispuisto, 132 400 käyntiä, -3 %
Lisätietoja
- Metsähallituksen Luontopalvelujen tiedote kansallispuistojen käyntimääristä koko maassa 26.1. “Käyntimäärät: kansallispuistojen suosio retkeilykohteena jatkuu vankkana”
- Kaikkien kohteiden käyntimäärätiedot (metsa.fi, huomaa myös pääsivun alasivut)
- Eri kohteiden paikallistaloudelliset vaikutukset (metsa.fi)