Lopella sijaitsevalla Komion luonnonsuojelualueella jatketaan paahdealueiden hoitoa touko-kesäkuussa paahderinteen poltolla. Työ alkaa tänään 22.5. Poltettava alue on pinta-alaltaan noin 5,5 hehtaaria.
Komiolla pyritään ylläpitämään avoimempia, auringonpaisteisia elinympäristöjä paahdelajistolle kuten kangasajuruoholle, joka on monelle hyönteislajille tärkeä ravintona tai kasvuympäristönä. Ylläpito vaatii hoitoa säännöllisin väliajoin.
Paahteiset elinympäristöt ovat Suomessa vähentyneet voimakkaasti umpeenkasvun ja tehokkaan palontorjunnan vuoksi. Umpeenkasvun ja kunttaantumisen myötä monet sellaiset lajit, jotka tarvitsevat avoimia ja paahteisia elinympäristöjä, ovat uhanalaistuneet. Kunttaantumista eli metsän pohjakerroksen paksuuntumista tapahtuu, kun puusto kasvaa alueella tiheänä ja latvukseltaan yhtenäisenä. Harjurinteillä, missä luontaiset metsäpalot sekä metsälaidunnus ovat aikoinaan pitäneet kunttakerroksen ohuena ja laikuttaisena, harjulajistolla on ollut paremmat kasvu- ja selviytymisedellytykset. Poltolla pyritään samaan vaikutukseen kuin luontaisilla metsäpaloilla on ollut.
Poltto lisää myös alueen lahopuun sekä palaneen ja hiiltyneen puun määrää, mikä hyödyttää palaneesta puusta riippuvaista sekä sitä hyödyntävää lajistoa.
Uutta näyttöä ennallistamispolttojen hyödyistä on saatu viime vuosina mm. paloalueiden hyönteiskartoituksista. Ennallistamispolttokohteilla tehdyissä hyönteispyynneissä (Beetles LIFE -hanke) on havaittu, kuinka alueille saapuu polton jälkeen peräti satoja sellaisia hyönteislajeja, joilla ei ole ollut mahdollisuuksia elää alueilla ennen polttoa.
Ennallistamispoltto on osa ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Helmi-elinympäristöohjelmaa (ym.fi/helmi).
Huolellinen polton valmistelu ja valvonta
Ennallistamispolttojen suunnittelussa huomioidaan mahdolliset lajistolle koituvat riskit. Polttoalue kävellään läpi yleensä koiran kanssa ennen polttoa ja varmistetaan, ettei alueella ole esimerkiksi kanalintujen pesiä. Jos pesä löytyy, kyseinen alue rajataan polton ulkopuolelle. Myös petolintujen pesinnät huomioidaan polttokohteita valittaessa, eikä tulta käytetä petolintujen pesäpaikkojen läheisyydessä niiden pesimäaikaan. Kaikkia pienten lintujen pesintöjä ei voida ennallistamispoltoilla valitettavasti huomioida.
Kohdetta on valmisteltu polttoa varten edellisenä vuonna harventamalla kohteen länsirinnettä voimakkaasti aukkoiseksi sekä kaivamalla tarvittaviin osiin palokuja kohteen ympäri ja tekemällä länsirinteeseen kivennäismaalaikkuja kaivinkoneella. Henkilöstöä ja palokalustoa varataan riittävästi paikalle.
Polttoja tehdään yleensä metsäpalovaroituksen aikana, koska maaston täytyy olla kuivaa. Turvallisuudesta huolehditaan aina erittäin tarkasti. Paloaluetta vartioidaan polton jälkeen niin pitkään, että palopesäkkeitä ei enää ole. Pelastuslaitoksille kerrotaan aina etukäteen metsänpoltoista.