Luontoon.fi uutiset

Auta tiedettä ja äänitä viisi minuuttia lintujen ääniä – Metsähallituksen retkikohteilla yli 100 äänityspaikkaa

Hurjan suosion viime keväänä saaneessa Muuttolintujen kevät -mobiilisovelluksessa aukesi tiistaina 9.4. mahdollisuus kerätä tietoja muuttolinnuista kansalaisten luontoäänitysten avulla. Nauhoitteita voi tehdä kymmenessä kansallispuistossa ja kuudella muulla Metsähallituksen Luontopalveluiden ylläpitämällä suojelualueella sekä Helsingin ja Jyväskylän kaupunkien luontokohteilla.

Västäräkki seisoo kivimuurilla ja tuuli riepottaa sen siipisulkia.

Jyväskylän yliopistolla kehitetyllä Muuttolintujen kevät -mobiilisovelluksella äänitetään viisi minuuttia pitkä nauhoitus, jonka päätteeksi tekoäly kertoo ja näyttää valokuvilla, mitä lintuja ympäristöstä kuului. Äänityksen jälkeen nauhoitteen voi lähettää sovelluksessa Jyväskylän yliopistolle tutkimuskäyttöä varten.

Männyn runkoon kiinnitetty infokyltti.Nauhoitteita tehdään eri puolilla Suomea pistelaskentapaikoilla, jotka näkyvät mobiilisovelluksessa. Äänityspaikat on myös merkitty luontokohteissa kylteillä, joissa on QR-koodi ja ohjeet äänitykseen. Alkuvaiheessa pistelaskentapaikoista muodostuu verkosto, jossa on mukana Metsähallituksen Luontopalveluiden ylläpitämiä alueita sekä Helsingin ja Jyväskylän kaupunkien luontokohteita.

Metsähallitukselta mukana on 10 kansallispuistoa sekä kuusi muuta luonnonsuojelualuetta. Kohteet on valittu niin, että niistä saadaan mahdollisimman hyvä maantieteellinen kattavuus koko maahan.

”Eteläisin piste sijaitsee Suomenlahden rannalla Espoon Laajalahdella, jonne muuttolinnut ensimmäisinä Suomeen saapuvat. Pohjoisin piste on Enontekiön Kilpisjärvellä, jonne muuttolinnut saapuvat jopa kahden kuukauden viiveellä”, kertoo luonnonsuojelun erityisasiantuntija Roland Vösa Metsähallituksen Luontopalveluista.

Yhteensä Metsähallituksen kohteilla on pistelaskentapaikkoja 105. Tarkemmin alueet on kerrottu tiedotteen lopussa.

Mobiilisovellus tuo apua tieteelle ja hauskan lisämausteen luontoretkeen

Suomessa on laskettu lintuja pistelaskennoin 40 vuoden ajan, mikä on tuottanut arvokasta tietoa linnustomme tilasta ja muutoksista. Pistelaskentaa on tehty reittien avulla, ja reittejä on ollut koko maassa 50–60. Pistelaskentareittien tulosten analysointiin on tarvittu hyvät pohjatiedot pesimälinnustosta.

Uudistuneen Muuttolintujen kevät -mobiilisovelluksen avulla jokainen voi antaa tietoja pistelaskentaan, vaikka ei itse tuntisikaan lintuja. Viiden minuutin mittaisen äänitteen päätteeksi tekoäly kertoo sovelluksessa, mitkä linnut lauloivat ja näyttää niiden kuvat. 

”Se, että mobiilisovellus kertoo ja näyttää, mitkä linnut laulavat, on mukava lisä ulkoilupäivään. Se luo mahdollisuuksia esimerkiksi luontokasvatukseen. Sovellus innostaa toivottavasti lintujen tarkkailuun myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät aiemmin ole linturetkelle lähteneet”, Roland Vösa toivoo.

Linnut muuttavat eri puolille Suomea eri aikoina. Kansalaishavaintoja toivotaankin paitsi keväällä, myös myöhemmin.
”Lintujen muuttokausi alkaa kunnolla huhtikuussa ja mattimyöhäiset saapuvat juhannuksen korvilla, joten kuunneltavaa ja nauhoitettavaa riittää hyvin koko alkukeväästä pitkälle kesään”, kertoo Roland Vösa.

Kansalaisten tuottama lintutieto voi auttaa luonnonsuojelualueiden hoidossa

Ulkoilijat tuottavat mobiilisovelluksen avulla pistelaskentadataa, joka hyödyttää tieteellistä tutkimusta. Tiedosta on apua myös kansallispuistojen ja muiden luonnonsuojelualueiden hoidossa, joka on Metsähallituksen Luontopalvelujen ydintyötä.

Lintutiedot voivat auttaa luonnonsuojelun ja luonnonhoidon toimenpiteiden suunnittelussa. Kansalaisten tuottaman lintutiedon avulla voidaan nähdä muutoksia lintukannoissa pitkällä tähtäimellä. Mikäli havaitaan, että jonkun lajin kannat taantuvat, voidaan tähän reagoida ja mahdollisesti vaikuttaa siihen, että lintukannat elpyvät.

Lintuja tavataan monenlaisissa elinympäristöissä. Ne ovat näkyviä sekä kuuluvia, joten ne ovat myös hyviä ilmentämään ympäristön tilaa. Eräät lintulajit ovat vaateliaampia ympäristönsä suhteen kuin toiset lajit.

”Mikäli jollain kohteella havaitaan toistuvasti esimerkiksi pikkusieppoja, voidaan arvella, että ympäristössä on varsin varttunutta ja lähellä luonnontilaa olevaa metsää. Lintuja voi siis käyttää mittarina sille, miten luonnontilainen ympäristö luonnonsuojelualueella on. Ilman ajantasaista tietoa emme pysty reagoimaan luonnossa tapahtuviin muutoksiin”, Roland Vösa kertoo.

Pistelaskentakohteet Metsähallituksen Luontopalveluiden ylläpitämillä kohteilla

Yhdellä kohteella on useita pistelaskentapaikkoja, jotka on merkitty maastoon. Ne löytyvät myös Muuttolintujen kevät -sovelluksesta.

  • Etelä-Konneveden kansallispuisto: Kolmen vuoren vaellus
  • Helvetinjärven kansallispuisto: Helvetistä itään
  • Kurjenrahkan kansallispuisto: Savojärven kierros
  • Lemmenjoen kansallispuisto: Stuorravarri
  • Nuuksion kansallispuisto: Korpinkierros
  • Oulangan kansallispuisto: Karhunkierros 
  • Patvinsuon kansallispuisto: Susitaival
  • Salamajärven kansallispuisto: Metsäperäläisen taival
  • Sallan kansallispuisto: Taivaantavoittelijan taival
  • Valkmusan kansallispuisto: Läntisen keitaan lenkki
  • Saanan lehtojensuojelualue: luontopolku
  • Laajalahti (Espoo): Maarin lintulava
  • Liminganlahti: Virkkulan lintutorni
  • Mietostenlahti (Mynämäki): Vasikkahaan lintutorni
  • Riitsaranlahti (Pori): lintutorni
  • Siikalahti (Parikkala): Ripekesaaren lintutorni

Lisätietoja